Lempeän nallekarhun näköinen tamma, jonka lämpimän ruskean kuoren alta löytyy myös tomera menijä jonka kanssa ei ainakaan käy aika pitkäksi. Ei missään nimessä ilkeä, mutta vaatii ihmiseltä hieman lukutaitoa, ymmärrystä kuin kykyä ajatella laatikon ulkopuolelle. Parhaimmillaan sellaisen ihmisen hevosena, joka arvostaa ja pyrkii toimimaan enemmän hevosen mukaan. Joka tarkastelee ja opettelee hevosen oloa, muokaten omaa tapaansa toimia, eikä odota että se mikä toimii muiden kanssa toimii​ myös tämän hevosen kanssa.

Tavallisimmissa arjen pyörteissä Hades on helposti käsiteltävä tamma, mitä nyt joinain päivinä saa olla hieman jämäkämpi kun kevättuuli puhaltaa kavioiden alla. Tavallisimmin kulkee taluttajan matkassa sisälle ja ulos ihan hyvin pelkästä riimusta kiinni pitäen tai naru kaulan ympäri pyöräytettynä. Tutussa ympäristössä oppii kulkemaan päivän päätteeksi karsinaan myös vain ovet ja portin avaamalla. Kyllä Hades ruokakipolleen löytää. Harjattavana seisoo parhaiten paikoillaan joko kahdelta puolen kiinnitettynä tai vapaana karsinassaan. Yhden narun varassa harrastaa aika paljon puolelta toiselle seilaamista. Hoitotoimenpiteet sujuu hyvin kun ei käytä liian kovaa harjaa pään puhdistamisessa. Nauttii hoidettavana olemisesta, joten puunaamiseen voi huoletta käyttää vaikka tunnin. Jos taas sattuu olemaan kauhea kiire, ja asiat pitäisi saada tehtyä mahdollisimman nopeasti: kiire tarttuu nopeasti myös Hadekseen. Minkä johdosta tamma liikehtii levottomasti, luimii, vetää kavioitaan pois ja saattaa mahan alta harjatessa loksauttaa hampaitaan ihmistä kohti.

Veden kanssa saa lotrata päästä kavioihin, eläinlääkäri saa käsitellä ja suorittaa ongelmitta tavallisimmat toimenpiteet kuten rokottamisen, kopeloinnit, taivutukset, piikitykset... Jos hampaiden raspauksessa on käytössä sähköraspi, kevyt rauhoitus on suotavaa. Mutta tavan viilaa käyttäessä se ei ole välttämätöntä. Myös kengittäjä on saanut työskennellä hyvin Hadeksen kavioiden parissa, viimeistään jos heinää tarjotaan välissä niin jo jaksaa taas seisoskella.